Uppoamattomia laivoja?

Lisää
10 vuotta 7 kuukautta sitten #255 : Juhani Tikkanen
Suora lainaus sivulta:
seteli.blogspot.fi/2009/10/haltik-ja-titanic-uppoamaton.html

Thursday, October 29, 2009
Haltik ja Titanic; uppoamaton
Haltik viraston johtajan tunnilla lokakuussa 2009 kuultiin omituinen hyökkäys radiosähköttäjiä kohtaan: Titanicin tuho oli Haltikin johdon edustajan mukaan radiosähköttäjän syytä. Hän ei Haltikin mukaan toimittanut jäävuorivaroitusta komentosillalle aluksen päällikölle.

Jäävuoreen ajo oli onneton sattuma, joka oltaisiin ainakin jälkikäteen viisastellen voitu välttää. Estoniakaan ei olisi kaatunut jos alus ei olisi ryhtynyt aallokossa suorittamaan paniikinomaista täyskäännöstä? Hyväkuntoinen rahtilaiva Malmi ei olisi uponnut jos aluksen päällikkö olisi huolehtinut siitä että lastiluukut olisivat suljettu kunnolla. Malmin mukana menehtyi myös Radiosähköttäjäliiton jäsen.

Titanicin mukana menehtyivät molemmat aluksen sähköttäjistä. Myös Titanicin päällikkö menehtyi aluksensa mukana.

Että Haltik virasto käyttää Titanicin radioliikennettä hyväkseen vuonna 2009 on omituista. Ja valitettavasti täyttä valhetta, tai nykymaailman mukaista historian uudelleen kirjoittamista. Tiedothan kulkevat, niinhän. (Afganistan ja Stubb ja Presidenttimme.)

Titanicin kapteenille vietiin tiedot edessä olevista jäävuorista, ja kapteeni jakoi tietoa alaisilleen. Vastuu siitä että Titanic ei pysähtynyt (uppoamattomana!) keskelle tyynehköä pohjoista atlantia on kapteenin päätös, tai päättämättömyys tässä tapauksessa. Eikä suinkaan laivalla mukana olevien varustamojen herrojen. Eihän? Käytiinkö tästä Titanicilla keskusteluja ei ole minulla ainakaan tarkkaa tietoa, ja sinällään sivuseikka; siihen aikaan Pohjoisella Atlannilla seilaskelee irtonaisia jäävuoria; ei tämä jääkokkare minkä Titanic löysi ollut historian ensimmäinen laivan eteen kellumaan tullut jäävuori.

Kuten ATK maailmassamme työasemaan tai serveriin hyökkäävä mato tai urkkija tms. Mato ei taltu sillä että työasemalla tai serverillä ei tehtäisi työtä? Että jos tietoliikennekaapeleissa liikkuu matoja niin niissä ei saisi liikkua?

Titanic olisi voinut vähentää nopeuttaan, olisi säästänyt energiaakin. Toisaalta arvokas lasti olisi saapunut New Yorkiin vähän myöhässä. Joka senaikaisissa tuottavuuspaineissa olisi ollut varustamolle hankala paikka. Ja sitä kautta aluksen vauhtivivut pysyivät Full Ahead - asennossa. Titanicissa oli muistaakseni kolme erillistä propellia.

Jos aluksen päällikkö tekee virheen niin hän vastaa siitä yksin. Jollei aluksen päällikkö tee duuniaan (kunnolla) niin hän ei ole pitkään päällikkönä. Näin oli ainakin tuohon aikaan tapana.

Eräs ote historian havinasta:

Sunday was the one day in the week when Captain Smith was not required to make a detailed inspection, but any thoughts of a quiet morning were ruined as early as 9:00am when the ship received a two-day-old wireless message from Captain Barr of the Cunarder Caronia. The message read: "Captain, titanic – Westbound steamers report bergs, growlers and field ice in 42 degrees North from 49 degrees to 51 degrees West, April 12. Compliments, Barr." The message was delivered to Captain Smith on the bridge and he then posted this for his officers.

Mistä Haltik on saanut vääristellyn kuvauksen Titanicista voisi olla kansainvälisestikin kiintoisaa kaivaa julkisuuteen.

Suomen Radiosähköttäjäliitto ry on vuonna 1920 perustettu ammattiliitto. Sen nykyinen nimi on Suomen Tietoliikennetekniset ry, joka kuuluu järstönä Seteli ry.hyn.

ST ry on Pardian jäsen, Seteli ry on STTK ry jäsen.

Haltik virasto on SM.n alainen virasto, jota johdetaan Rovaniemeltä.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10 vuotta 7 kuukautta sitten #256 : Juhani Tikkanen
Vastaus käyttäjältä Juhani Tikkanen aiheessa Uppoamattomia laivoja?
Rahtilaiva Malmi upposi Itämereen 7.12.1979. Onnettomuudessa hukkui 14 ja pelastettiin 14.

"Pelastustyö myrskyssä oli erittäin vaikea, mutta todisti kuitenkin helikoptereiden soveltuvuuden meripelastustoimiin. Myöhemmin kävi ilmi, että Malmin kansi oli revennyt ja vettä päässyt laivaan, joka oli viimein uponnut." (Mitä-missä-milloin 1981, Otava, 1980).

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10 vuotta 7 kuukautta sitten #257 : Juhani Tikkanen
Vastaus käyttäjältä Juhani Tikkanen aiheessa Uppoamattomia laivoja?
7.12.

Puolan Gdyniasta Turkuun matkalla ollut rahtilaiva Malmi upposi Itämerellä. Laivalla olleesta 28 henkilöstä puolet hukkui. Onnettomuuden syyksi paljastui laivan kannen repeäminen kovassa merenkäynnissä, jonka seurauksena alukseen pääsi vettä ja se upposi muutamassa tunnissa.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10 vuotta 7 kuukautta sitten #258 : Juhani Tikkanen
Vastaus käyttäjältä Juhani Tikkanen aiheessa Uppoamattomia laivoja?
Tämä lainattu Wikistä:

M/S Malmi oli Etelä-Suomen Laiva -varustamon omistama kuivalastialus. Alus oli 7. joulukuuta 1979 täydessä hiililastissa matkalla Puolasta Turkuun, kun se upposi myrskyssä Itämereen. Paikalle tulleet M/S Bore Sky ja neljä ruotsalaista pelastushelikopteria saivat pelastettua 14 ihmistä, mutta 11 miehistön jäsentä ja kolme matkustajaa hukkui.
Alus

Englantilaisvarustamon M/S Sugar Transporter valmistui vuonna 1958. Varustamo kuljetti tällä osittain niittaamalla ja osittain hitsaamalla valmistetulla laivalla raakasokeria Länsi-Intiasta Englantiin. Vuonna 1966 Etelä-Suomen Laiva (nyk. ESL Shipping Ltd) osti sen ja antoi sille nimen Malmi. Varustamolla oli tapana nimetä laivansa Helsingin paikannimien nimien mukaan: M/S Alppila, M/S Arkadia, M/S Eira, M/S Hesperia, M/S Pasila, M/T Vuosaari.

Suomen lipun alla liikennöineen laivan kotisatama oli Helsinki ja radiotunnus OGRQ. Malmi kuljetti puutavaraa Välimerelle, rahtia Yhdysvaltoihin sekä toi koksia ja malmia Suomeen. Katsastukset laiva oli läpäissyt normaalisti. Viimeksi Malmi oli telakoitu Gdyniassa heinäkuussa 1978.
Viimeinen matka

Malmi oli viemässä 6 500 tonnin kivihiililastia Gdyniasta Turun sähkölaitokselle. Illalla kello 20:30 Malmin päällikölle ilmoitettiin laivan kallistumisesta vasemmalle ja kallistumisen hitaasta lisääntymisestä. Alus kertoi radiolla asiasta Bore Skylle, joka lähti lähemmäksi. Kello 23:44 päällikkö lähetti hätäsanoman ja ruotsalaiset pelastushelikopterit lähtivät liikkeelle. Kello 23:57 päällikkö peruutti hätäsanoman ilmoittaen yrittävänsä oikaista laivan pumppaamalla. Kello 00:17 päällikkö uudisti hätäviestin, kun laivan kallistuma oli 70 astetta, jolloin merenkäynti vei mennessään puhallettavan pelastuslautan ja toisen pelastusveneen.

Tuulen nopeus oli 20 metriä sekunnissa, aaltojen korkeus 8–10 metriä ja räntäsade haittasi näkyvyyttä. Miehistö kokoontui kannelle, huuhtoutui mereen ja pelastautui vedestä veneeseen ja kumilautalle. Veden lämpötila oli 5–6 astetta. Ensimmäinen helikopteri oli paikalla 00:30.

Malmi pyörähti ympäri, kellui vähän aikaa ylösalaisin ja vajosi pohjaan valot palaen. Kello 00:38 Bore Sky ei nähnyt enää Malmin valoja. Malmi upposi 40 meripeninkulmaa koilliseen Gotska Sandöstä koordinaateissa 58 astetta 48,4 minuuttia pohjoista leveyttä ja 20 astetta 21,3 minuuttia itäistä pituutta.

Neljä ruotsalaista helikopteria ja Bore Sky saivat pelastettua 14 laivassa ollutta. Osan heistä helikopterit veivät Ruotsiin sairaalaan, osan toi Bore Sky Turkuun. Aaltoihin katosi 14 ihmistä.

Myöhemmin ilmeni, että Malmin kansi repesi ja vettä pääsi siksi laivaan.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Seppo Sihvonen

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10 vuotta 7 kuukautta sitten #259 : Juhani Tikkanen
Vastaus käyttäjältä Juhani Tikkanen aiheessa Uppoamattomia laivoja?
Muutama ote käydyistä nettikeskusteluista:



Esim
Estonia, vaikka ei suomalainen laiva enää ollut. Malmikin kaatui 1979. Miten sen erottelet, että pelkästään aalto kaataa laivan kun yleensä siihen liittyy lastin siirtyminen? Jos laiva menee kyljelleen niin kyllä sitä vettä pääsee jo sisätiloihin! Niin Estoniankin tapauksessa osasyynä rikkoutuneet hyttien venttiilit auttoivat veden pääsyä laivan sisälle.


Tiedetään että tankkilaiva mennyt poikki lastin purkutilanteessa ( Roterdan 1980 luvullaq ).
Minä puolestani olin laivassa johon lastattiin ratapölkkyjä Pietarissa 1963 . Yällä noin 0100 - laiva olisi kaatunut lollei olisi ollut niinhyvinkiinni . Kyllä lastaajat häipyi laisasta ( kone I putosi " turkille ".
Kyllähä tuosta oli vakavat seuraukset ( Kippari sai lemput )


Kaatumiset
Kuutsalo kaatui Itämerellä kun tiililasti siirtyi. Yksi pikkanen Boren rahtilaiva kaatui Itämerellä jäätymisen seurauksena. Onhan noita. Itse aalto ei laivaa kaada vaan lastin ja muun irtaimen siirtyminen.

Aalto ja aallokko
Niin, tottakai Estonian ja Malmin tapauksessa huono ilma aiheutti ne tapahtumat, joiden johdosta laivat painuivat pohjaan, mutta esim. Estoniassa oli syynä myös se, että ajoivat keliin nähden aivan liian lujaa, ja keulaportin rakenteellinen ratkaisu. Ja nyt ei ole kyse siitä että "maissa ollaan viisaita kun merellä tapahtuu", vaan kommentoin vain esimerkkejä joita mainitsit. Täytyy olla nyt "...puupään..." kanssa samaa mieltä että alkuperäinen kysymyshän oli ihan tarkkaan että "Milloin on viimeksi kaatunut suurempi alus niin ettei kaatumista selitä muu kuin suuri aallokko?" Ei näissäkään tapauksissa ole syy ollut että "aallokko upotti laivan" vaan esim. mainitsemasi Estonian kohdalla syynä oli se että visiiri ja keulaportti tipahtivat, jonka jälkeen vesi pääsi lastitilaan, ja aiheutti lopulta laivan kaatumisen ja uppoamisen. Kyllähän laivoja kaatuu ja uppoaa, mutta jos pysytään alkuperäisessä aiheessa ja kysymyksessä, niin mielestäni ei voida sanoa, että Estonian ja Malmin upotti aallokko, vaan huonon kelin (ja luonnollisesti niistä johtuneen aallokon) johdosta tapahtuneet asiat, jotka johtivat aluksien vakavuuden huonontumiseen ja sen vuoksi uppoamiseen. Eli laivoja ei upottanut pelkästään aallokko. Jos puhutaan ainoastaan sellaisista aluksista jotka ovat kaatuneet "niin ettei kaatumista selitä muu kuin suuri aallokko?", niin mielestäni se tarkoittaa sellaisia aluksia, joiden stabiliteetti ym. ei ole kärsinyt ennen sitä, kun aalto on kaatanut laivan. Jos taas mukaan luetaan myös ne laivat joilla on ollut lastin siirtymiä/irtoamisia, keulaportin pettämisiä tai alusten katkeamisia (merenkäynnistä johtuen), niin silloin varmasti suurin osa kaikista uponneista laivoista voidaan laskea mukaan ja tämä koko kysymys on aivan **********.


jne


Jälkeenpäin löytyy aina selityksiä.

Toivottavasti joku ottaisi myös oppia.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Sivun luomiseen käytetty aika: 0.159 sekuntia