Salminen, sähköttäjä Sotkamosta, # 3

Lisää
11 vuotta 4 päivää sitten - 11 vuotta 4 päivää sitten #222 : Juhani Tikkanen
Kokeilen toimiiko tämä linkki,
kuva on Facebookin merimiesjutuissa ja kuvassa Brettenham...



fbcdn-sphotos-c-a.akamaihd.net/hphotos-a...0950_359826818_n.jpg
Viimeksi muokattu: 11 vuotta 4 päivää sitten Juhani Tikkanen.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11 vuotta 4 päivää sitten - 11 vuotta 2 päivää sitten #223 : Tapani Salminen
No Brettenhamhan siinä, koko komeudessaan. Näyttäisi olevan telakalla jossain pohjoisessa, kun on luntakin. Minun makuuhyttini oli tuolla ylhäällä pelastusveneen takana olevassa pömpelissä, mutta toisella puolella.

Milloinkahan lienee kuva otettu, kun siinä näkyy olevan tutkakin, jota en muistanut siinä ollenkaan olleen. Ehkä se siellä sitten oli minunkin aikanani, ja kenties sitten epäkunnossa silloin Gotthardin matalikolle ajon aikaan...

Vastauksia ehkä olisi tuolla facebookissa, mutta minulle se on tuntematonta aluetta. :ohmy:

ps. No joo, eihän tuossa mitään ongelmia ollutkaan, googlettamallahan se löytyi... :)
Viimeksi muokattu: 11 vuotta 2 päivää sitten Tapani Salminen.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11 vuotta 8 tuntia sitten #224 : Tapani Salminen
Italialainen villapaita

Brettenham oli tullut Barlettaan lautalastissa ja sitä Kaskisista haettua jäistä lastia sitten purettiin Italian rakentajia varten. Tarkoitus oli jättää vain osa lastista Barlettaan ja aikaa oli tavallista vähemmän tutustua kaupungin paikallisväriin.

Merivartioston ja salakuljettajien yhteistyöhönhän oli jo tutustuttu edellisellä käynnillä. Pojatkin olivat siitä jo jotain oppineet, joten sillä rintamalla ei ollut odotettavissa mitään erikoisempaa. Lähdin kuitenkin kauniissa auringonpaisteessa konepäällikön kanssa kiertelemään kaupunkia ja katselemassa italialaisten elämää.

Vilkkaammilla kaduilla se oli tavanomaista etelämaiden hyörinää, mutta kun vähän siirtyi kapeammille sivukaduille, siellä istui pappoja pikku tuoleillaan pelaamassa jotain lautapelejä ja kuluttamassa aikaansa. Mammoja ei kaduilla ollut istuksimassa, mutta lautaluukkujen reunustamissa ikkunoissa olin joskus näkevinäni häivähdyksen kadulle kurkistelijasta.

Vaikka aurinko paistoikin kauniisti, ei ilma ollut kuitenkaan kovin lämmin, olihan vielä maaliskuu. Etelämaillahan on joskus kylmiäkin säitä talvella. Kerran Margaretan kanssa tammikuussa Kreikassa käydessämme oli maassa 5 cm lunta ja pakkastakin pari astetta.

Erään vilkkaamman kadun varrella huomasin pienen vaatekaupan tarjoavan talvitamineita alennuksella. Työnnyin sinne kaverin kanssa, ja päätin ostaa villapaidan. Laskin muut ostokset kainalostani lattialle. Kun myyjä kääri paitaa pakettiin, sanoi kaveri lähtevänsä jo ulos, kun vaatekaupassa oli aika tunkkainen vaatteiden ja kankaiden lemu. Jäin liikkeeseen kaksin myyjän kanssa.

Hän sai paketin valmiiksi, laski sen myyntitiskille ja minä kaivoin taskustani liiroja ostokseni maksuksi. Myyjä kiitti kohteliaasti ja hymyili leveästi perääni, kun lähdin ulos. Kiirehdimme sitten laivalle, joka jo oli satamassa valmistautumassa seuraavaa merimatkaa varten. Kun pääsin hyttiini, huomasin, että olin unohtanut ostamani villapaitapaketin sinne kaupan tiskille. Se ilmeisesti unohtui, kun kumarruin nostamaan aikaisempia ostoksiani lattialta.

Tuli sitten epäily, että myyjä siirsi ehkä pakettini sillä aikaa sivummalle, ettei se osu silmiini lähtiessä. Hymy ainakin oli leveä, kun hän seurasi poistumistani ilman ostoksiani. Brettenham oli jo lähtövalmis, joten ei ollut enää aikaa lähteä pakettia hakemaan. Sinne se jäi, oppirahana pohjoiselle barbaarille. Sen jälkeen kun ei enää Barlettaan poikettu.

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10 vuotta 11 kuukautta sitten #225 : Juhani Tikkanen
Tiedä vaikka villapaitasi olisi siellä vieläkin ... :evil:

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10 vuotta 11 kuukautta sitten #226 : Tapani Salminen
Juu, niinpä saattaa olla. Vaikka aikaahan on kulunut jo niin paljon tuosta käynnistä, että eiköhän se villapaita ole ajan myötä kulunut loppuun. Ja ehkä joku sitten tarvitsi sen paremmin kuin minä sillä hetkellä, kukapa tietää... :cheer:

Italialaisilla oli (on?) tuon kertomani piirteen lisäksi muitakin pohjoismaiselle ihmiselle outoja tapoja. Olin joskus jossain päin Italiaa kaupungissa, jossa oli torilla menossa markkinoiden tapainen rieha. Kävelin siellä ympäriinsä katselemassa, mitä oli paikallisilla ihmisillä tarjolla. Yhdellä pöydällä huomioni kiinnittyi aivan pieneen kameraan. Se oli niin pieni, että sen pystyi melkein sulkemaan kouransa sisään. Se oli siihen aikaan tavatonta. Niin pieniä kameroita ei ollut yleisesti saatavilla. Se oli muuten aivan saman kaltainen mekanismiltaan, kuin isotkin. Filmirullat olivat vain parin sentin pituisia, että mahtuivat sen sisään.

Myyjä kehui sitä kovasti ja näytti valokuvia, jotka oli ottanut sillä veljestään. Ihan hyviä mustavalkoisia kuvia, mutta epäilin, oliko niitä kuitenkaan otettu kyseisellä pikkukameralla. En halunnut ostaa sitä, mutta kun kerran olin osoittanut kiinnostusta siihen, käveli myyjä vierelläni ja intti inttämistään, että ostaisin sen.

Minua rupesi jo kyllästyttämään, ja päästäkseni tyypistä eroon, sanoin maksavani siitä summan, joka oli hyvin alhainen ja vain murto-osa siitä, mitä hän pyysi. Ajattelin, että hän häipyy silloin, mutta mitä vielä. Näin miten hän vimmastui. Olikin hänen mielestään loukkaus häntä kohtaan tarjota pilkkahintaa hänen laatutuotteestaan, mutta hän sanoi myyvänsä sen sillä hinnalla.

En edelleenkään olisi välittänyt koko kamerasta, mutta silloin mukanani ollut kokenut vanhempi kaveri sanoi, että kyllä minun on se nyt ostettava, kun kerran tarjosin, ja tarjous hyväksyttiin. Jos en ostaisi sitä sillä pilkkahinnallakaan, myyjä kokisi sen sellaisena loukkauksena, että kaveri epäili hänen saattavan tulla vaikka päälle... Ja myyjä olikin edelleen niin suuttuneen näköinen, että ostin sen kameran... B)
Vaikka etelämaalaiset siis halusivat tehdä kauppaa tinkimisperiaatteella, heillä oli rajansa ja kunniantuntonsa tarjoamistaan tavaroista.

No - , kameralla kyllä tuli ihan kohtuullisia kuvia. Ongelma oli vain siinä, että kun rulliin mahtuvaa filmiä ei saanut mistään valmiina, minun piti pimeässä leikata kinofilmista sopiva soiro, jonka sitten kiersin sokkona rullille ja latasin kameraan. Eikä siihen rullalle kovinkaan montaa kuvaa mahtunut, kun piti taas tehdä sama homma. Filminkehityksessä oli myös omat ongelmansa, kun sellainen pikkufilmi ei sopinut käyttämääni kinofilmin kehityspurkkiin. Mutta olihan se pikkukamera silloin jonkinlainen erikoisuus. Vielä se on varmaan tallessa jossain varastossa...

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
10 vuotta 11 kuukautta sitten #229 : Juhani Tikkanen
Tein uudelleen Margareta / OHGW.stä jutun jonka löysin kokonaisuudessaan RAdio OH vuoden 1940 numerosta. Kts allaolevaa linkkiä:

seteli.blogspot.fi/2013/04/ss-margaretan...w-upotus-991940.html

Kirjaudu tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Sivun luomiseen käytetty aika: 1.131 sekuntia