Historia
6. Jäsenistö
- Tietoja
- Viimeksi päivitetty: 10.07.2013 12:53
- Julkaistu: 07.01.2013 18:04
- Kirjoittanut Oula Paltto
- Osumat: 3344
6. Jäsenistö
Kun liitto perustettiin syksyllä 1920, siis jo ennen ensimmäisten kansainvälisten radiosähköttäjäkurssien päättymistä, tulivat kaikki 32 näille kursseille osallistunutta liiton perustajajäseniksi. Näistä suoritti joko l tai II luokan radiosähköttäjän tutkinnon 25. Loput 7 jätti osan loppututkinnoista suorittamatta, mutta eräät heistä jäivät vielä joksikin aikaa liittoon ns. ulkojäseninä.
Ensimmäisen vuosikymmenen aikana oli jäsenmäärä vielä pieni ja ensimmäinen sataluku saavutettiin vasta vuonna 1932. Toinen sata tuli täyteen 1937 ja kolmas 1940. Sotien aikana joko asepalveluksessa tai kauppalaivoissa olleista menetti henkensä 25 jäsentä (luettelo sivulla* 35–36). Lisäksi väheni jäsenlukumäärä siitä syystä, että sotien aikana ns. "merisulun" ulkopuolelle jääneistä 36 laivaradiosähköttäjästä jäi huomattava osa palaamatta kotimaahan.
Vaikkakin liittoon on liittynyt uusia jäseniä melkein poikkeuksetta vuosittain pidetyiltä kursseilta, on vastaavasti huomattava osa jäsenistä siirtynyt toisille toimialoille. Suurin osa heistä on kuitenkin jäänyt edelleenkin liiton jäseniksi.
Toimipaikkojen mukaan jakautui liiton jäsenistö vuoden 1970 lopussa seuraavasti: Laivaradiosähköttäjinä toimi 189, ulkomaalaisissa laivoissa (lähinnä ruotsalaisissa) 27, jäänmurtajissa 18, rannikkoradioasemilla 50, poliisiradiossa 51 (joista 36 kannattajajäsentä) ja työnhakijoina 9. Muissa toimipaikoissa eri aloilla oli 380 jäsentä.
Jäsenlukumäärä oli vuoden 1970 lopussa 724 ja kaikkiaan on liittoon sen perustamisesta lähtien kuulunut 1273 jäsentä.
Jäsenlukumäärän kehitys liiton koko toiminta-aikana ja laivaradiosähköttäjien lukumäärä palvelusvuosien mukaisesti huhtikuun lopussa 1971 käy ilmi seuraavista taulukoista.
SR:n jäsenlukumäärät 1920–1970
1920 32 1921 33 1922 35 1923 39 1924 52 1925 64 1926 48 1927 63 1928 73 1929 74 1930 95 1931 97 1932 117 1933 147 1934 177 1935 172 1936 172 1937 243 1938 268 1939 296 1940 327 1941 344 1942 335 1943 333 1944 323 1945 354 1946 374 1947 379 1948 428 1949 423 1950 420 1951 426 1952 447 1953 488 1954 482 1955 500 1956 511 1957 544 1958 569 1959 563 1960 561 1961 584 1962 600 1963 637 1964 667 1965 680 1966 701 1967 736 1968 714 1969 681 1970 688
Tilasto laivaradiosähköttäjistä 30. 4. 1971 (laivoissa ja työnhakijoina olleet)
a) lukumäärä laivapalvelusvuosien mukaan b) I lk:n radiosähköttäjän pätevyystutkinnon suorittaneita Palv.v. a) b) Palv.v. a) b) 0–½ 3 – 9 14 2 1/2–1 8 – 10 7 2 1 13 1 11 6 1 2 26 5 12 5 1 3 18 7 13 4 1 4 17 1 14 4 – 5 14 1 15 2 – 6 11 2 16 6 1 7 12 2 17 5 2 8 10 2 18 28 5 yhteensä 219 radiosähköttäjää, joista 36 suorittanut I lk:n radiisähk.* tutkinnon.
SR:n jäsenmenetykset sodissa 1939–1944
Saloranta, Erkki Johannes, s. 5. 11. -16. Kersantti. Toimiessaan lentosähköttäjänä kadonnut sotalennolla Kannaksella 23. 12. 1939.
Kallakari, Pekka, s. 29. 1. -14. Kersantti. Lentosähköttäjänä sotilaslentokoneessa joka tuhoutui matkalla Englannista Suomeen Pohjanmerellä 18. 1. 1940.
Swenn, Viktor Hugo, s. 29. 3. -00. Vääpeli. Toimiessaan sot.tehtävissä kuoli ilmapommituksessa Turussa 29. 1. 1940.
Saarinen, Sakari Johannes, s. 12. 10. -14. Vänrikki. Kaatui Kuhmon rintamalla 25. 2. 1940.
Tani, Erkki Helmer, s. 7. 9. -15. Toimiessaan lentosähköttäjänä ja kk-ampujana kaatui ilmataistelussa Säkkijärvellä 10. 3. 1940.
Moliis, Göran Daniel, s. 25. 5. -10. Sot.virkailija. Kuoli tapaturmaisesti asepalveluksessa ollessaan 10. 4. 1940.
Launis, Tauno Eero Antero, s. 15. 10. -06. Luutnantti. Toimi lentosähköttäjänä Kalevassa joka tuhoutui tultuaan ammutuksi Suomenlahdella 14. 6. 1940.
Saalasvuo, Nils Birger, s. 1. 9. -13. Radiosähköttäjänä Oscar Midling'issä joka tuhoutui torpedoinnissa Norjan rannikolla 5. 12. 1940.
Ratamo, Eero, s. 8. 1. -17. Radiosähköttäjänä Josefina Thorden'issa sen tuhoutuessa ilmapommituksessa Färsaarten luona Pohj.Atlannilla 19. 5. 1941.
Littunen, Oiva Iisakki, s. 19. 1. -11. Radiosähköttäjänä Daphne-ssa* sen tuhoutuessa matkalla jolle se Iäksi Amerikasta 20. 3. 1941.
Heinonen, Toivo Hugo, s. 6. 8. -18. Vänrikki. Kaatui tiedusteluretkellä kaakkoisrajalla 29. 6. 1941.
Perälä, Jouko, s. 17. 3. -21. Alikersantti. Kaatui ollessaan radiosähköttäjänä ja kk-ampujana Kannakselle tehdyllä sotalennolla Vahvialassa 1. 7. 1941.
Ryhänen, Toivo Henrik, s. 27. 11. -16. Luutnantti. Kaatui itärintamalla Louhivaarassa 16. 7. 1941.
Holmgren, Nils Axel Thorwald, s. 11. 6. -13. Radiosähköttäjä Cicil'issä sen tuhoutuessa miinaanajon johdosta Etelä-Itämerellä 23. 8. 1941.
Vanamo, Jaakko Olavi, s. 5. 7. -17. Alikersantti. Kaatui ltä-Karjalassa 20. 10. 1941.
Pohjankoski, Uolevi Johannes, s. 10. 3. -15. Radiosähköttäjänä s/s Snabb'issa ja s/s Nils Gorthonissa joista pelastunut laivojen tultua torpedoiduiksi 1940. Laiva, jossa hän viimeksi oli, tuhoutunut 1941.
Hellsten, Jorma, s. 16. 6. -15. Vänrikki. Kaatui pohjoisrintamalla 7. 11. 1941.
Matinaro, Heikki Olavi, s. 18. 10. -18. Luutnantti. Kaatui itärintamalla Poventsassa 3. 1. 1942.
Turkki, Aarne Ilmari, s. 15. 11. -15. Luutnantti. Tähystäjänä pommikoneessa joka tuhoutui sotalennolle lähdössä Onttolan lentokentällä 17. 9. 1942.
Simpanen, Armas, s. 23. 6. 14. Kersantti. Menetti henkensä Onttolan lentokentän radiopeilausasemalla, jota vastaan lennolle lähdössä oleva pommikone törmäsi 17. 9. 1942.
Aarnio, Aarne Armas, s. 26. 2. -09. Sotilasvirkailija. Sairastuttuaan keväällä 1942 ilmailuviestiasemalla, kuoli sotasairaalassa 29. 9. 1942.
Sjöberg, Eric Otto, s. 7. 4. -05. Sotilasmestari. Sairastui rintamalla keuhkotautiin. Kuoli Burgwaldsteinin parantolassa Saksassa 20. 10. 1942.
Lampen, Erkko Olavi, s. 22. 3. -10. Radiosähköttäjänä Wiides-nimisessä laivassa joka upposi karilleajon johdosta Pohjanmerellä Bremenin suulla 24. 1. 1944.
Mäkinen, Pekka, s. 9. 10. -13. Luutnantti. Kaatui ilmataistelussa LaatokaIla 23. 6. 1944.
Hiltunen, Heimo Reino, s. 1. 9. -15. Luutnantti. Menetti henkensä sotilaslentokoneessa, joka palavana syöksyi Saraveteen Laukaassa 11. 10. 1944.
Edellinen osa:
5. Muuta toimintaa ja tapahtumia
Seuraava osa: