Tietoja

Viimeksi päivitetty: 15.09.2013 12:14

Julkaistu: 25.08.2013 08:45

Kirjoittanut Seppo Sihvonen

Osumat: 2169

Lähdin itse merelle  1959 ensimmäistä kertaa  Rettigin M/t Hangalla, en kylläkään vielä radiosähköttäjäksi vaan messikalleksi.  m/t Hanga oli toukokuussa -59 Naantalin redillä ankkurit  pohjassa. Naantalin öljysataman laiturissa makasi silloin, kyljellään uponneena, marraskuussa 1958  räjähtänyt  m/t Tupavuori.

Tuolloin suomalaisissa aluksissa palveli vielä paljon sodankäyneitä merimiehiä. Näiden merimiesten juttuja, sekä miehistön, että päällystön kertomia,  sain kuunnella silmät pyöreinä.  Jatkosodan päättymisestä oli silloin kulunut vasta  15 vuotta. Merimieseläkelaki  tuli voimaan  vuonna  1956.  Kaikenlaiseen sosiaaliturvaan liittyviä lakeja vasta mietittiin ja poliittisissa puolueissa rakenneltiin  alaa koskevia lakiehdotuksia.  Osaa sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä joudutiin vauhdittamaan jopa  työtaisteluilla  parin seuraavan vuosikymmenen aikana.

Vaikka lähdin seilaamaan alle kaksikymppisenä niin  merimieseläkelaki  koski silloin vasta  23 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia merimiestoimessa olevia.  Samoin taisi olla muittenkin eläkelakien piirissä, siis ikäraja.

Lähdin   radiosähköttäjänä seilaamaan toukokuussa 1965. Tuolloinkin  radiosähköttäjissä oli vielä   kymmeniä sodan käyneitä,  sota aikana  erilaisissa radiotoiminnassa mukana olleita radiosähköttäjiä, mm enoni.  Muistaakseni hän oli ollut Man saarella internoituna jonkin aikaa.  Selatessani vanhoja  RS lehtiä löysin RS Huhtikuu  1969  lehdessä silloisen puheenjohtajamme  Jaakko Oraviston kirjoittaman artikkelin:  "Merimieseläkelaki ja sodanaikainen palvelu".

Eläkejärjestelmät- ja lait ovat kehittyneet  vuoden  1969  jälkeen.  Oman ikäluokkani ei tarvitse mietiskellä  silloisia  eläke asioitten puutteita.  Nykyisin meitä eläkeläisiä  käsitellään  yleisesti ottaen hyvin, vaikka silloin tällöin meitä ystävällisesti kutsutaankin "kestävyysvajeeksi". On kaikennnäköiset  eri eläkemaksujärjestelmien yhteensovittamiset ja laskuperusteet, jotka takaavat erilaisisa ammateissa ja eläkelakien piirissä hankitut eläkekertymät yhteen  varsinaista eläkepalkan maksua varten.  Ja jos töitä on saanut tehdä, niin  jotenkin tullaan toimeen.  Tämän hetken seilaavilla suomalaisilla merimiehillä  taitaa  olla  roimasti hurjemmat prosentuaaliset omavastuumaksut kuukausittain  kuin meillä vanhemmilla aikanaan.

No, radiosähköttäjille ei enää kerry merimiesaläkettä, koska meitä  niissä toimissa ei enää millään saralla ole.  Muilla nimikkeillä toimivat tienaavat   Tel , YEL  tai muitten eläkelakien piirin kuuluvia eläkkeitä.

Ohessa on liitteenä skannaamani  Jaakko Oraviston kirjoittama  juttu  RS 4/1969 joka pohtii sodankäyneitten radiosähköttäjien eläke asioita.

Seppo Sihvonen

Liitetiedostot:

Tiedosto	Tiedoston koko
Merimieseläke ja sota-aika.jpg	1306 kB