Jäsenet

Suomen Tietoliikennetekniset ry:n säännöt

Suomen Tietoliikennetekniset ry:n (ST ry) säännöt on uudistettu ja jätetty hyväksyttäväksi 2011. Hyväksytty 04.06.2012. Yhdistyksen rekisterinumero 142.795.

Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

1 § Yhdistyksen nimi on Suomen Tietoliikennetekniset ry, ruotsiksi Finlands Telekommunikationstekniska rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi.

2 § Liiton tarkoituksena on parhaimmalla tavalla valvoa ja edistää jäseniensä yhteiskunnallisia, ammatillisia ja palkkauksellisia etuja.

Tämän päämäärän saavuttamiseksi liitto tekee esityksiä, käy neuvotteluja ja solmii jäsentensä edunvalvontaan liittyviä sopimuksia ja hoitaa muutenkin jäsentensä etuja koskevia kysymyksiä.

Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Liitto voi perustaa palkkausasioiden ja jäsenkunnan etujen ajamista varten rahaston, josta tarkemmat määräykset annetaan liiton kokouksen hyväksymässä ohjesäännössä. Ohjesäännön muuttamisesta tai rahaston purkamisesta päättää liiton kokous vähintään 2/3 äänten enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.

Jäsenet ja jäsenmaksut

3 § Liiton jäsenenä voi olla tietoliikenneteknisen tai vastaavan muun erityisteknisen koulutuksen saanut henkilö ja näiden muodostama rekisteröity yhdistys; jäsenjärjestö.

Ennen näiden sääntöjen voimaan tuloa saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4 § Anomus jäseneksi liittymisestä on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti liiton hallitukselle. Liitosta eroamisestaan on jäsenen ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti liiton kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jäseneksi liittynyt sitoutuu suorittamaan kaikki säädetyt maksut liiton kulloinkin määräämän ajan kuluessa. Eroavan jäsenen on suoritettava säädetyt jäsenmaksut siihen asti kun eroilmoitus on jätetty.

5 § Liiton menojen korvaamiseksi suorittaa jäsen liittyessään liittymismaksun sekä vuosittain jäsenmaksun, joiden suuruuden määrää liiton syyskokous kutakin seuraavaa toimintavuotta varten erikseen.

Hallituksella on odottamattomien menojen peittämiseksi oikeus periä ylimääräisiä jäsenmaksuja, jos liiton kevätkokous, syyskokous tai ylimääräinen kokous niin päättää. Ylimääräinen jäsenmaksu ei saa olla varsinaista jäsenmaksua suurempi.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä, hankkia ja omistaa kiinteistöjä, hankkia ja ylläpitää jäsenilleen ja heidän perheilleen tarkoitettuja virkistys- ja lomanviettopaikkoja sekä kerhotoimintaa. Tällaista toimintaa varten liitto hankkii tarvittaessa asianomaisen luvan.

6 § Hallitus voi harkintansa mukaan määräajaksi vapauttaa jäsenen jäsenmaksusta tai sen osasta tai antaa lykkäystä sen suorittamisessa pakottavista syistä. Anomus tästä on tehtävä kirjallisesti hallitukselle asianmukaisine perusteluineen. Liiton kunniajäseniltä ei kanneta jäsenmaksuja.

Jäsen vapautuu kokonaan jäsenmaksujen maksamisesta sen kalenterivuoden alusta lukien, jota edeltäneenä vuotena hän on täyttänyt 65 vuotta tai siirtynyt eläkkeelle edellyttäen, että hän on maksanut liitolle jäsenmaksuja yhteensä 30 vuoden aikana ja ettei hän toimi näiden sääntöjen 3§:ssä mainitussa ammatissa.

7 § Jos jäsen laiminlyö erääntyneiden jäsenmaksujen suorittamisen, voi hallitus erottaa jäsenen liitosta. Lisäksi liitolla on oikeus periä kaikki suorittamatta olevat maksut lain edellyttämällä tavalla.

Ennenkuin eronnut tai erotettu jäsen hyväksytään uudelleen liiton jäseneksi, on hänen suoritettava kaikki erääntyneet jäsenmaksunsa sekä uusi liittymismaksu ja kohdellaan häntä tämän jälkeen uutena jäsenenä jäsennumeron kuitenkaan muuttumatta.

8 § Jäsen on äänioikeutettu suoritettuaan säädetyt maksunsa.

Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta.

9 § Jäsenen tulee kaikin tavoin työskennellä liiton ja sen jäsenkunnan yhteisen edun hyväksi. Hänen on pidettävä liiton sääntöjen noudattamista kunnia-asianaan ja toimittava liittoa koskevissa asioissa hallintoelinten antamien määräysten mukaan.

Liiton hallintoelimet

10 § Päätäntävaltaa liiton asioissa käyttävät liiton kokoukset.

Liiton hallintoa ja taloutta hoitaa hallitus.

Liiton kokoukset

11 § Liiton kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa.

Ylimääräinen liiton kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) jäsenistöstä tai kolmasosa (1/3) jonkin jäsenryhmän jäsenistä, kuitenkin vähintään kymmenen (10) jäsentä, erityistä asiaa varten sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii.

Kokouksen ajan ja paikan määrää hallitus.

12 § Äänivaltaa liiton kokouksissa käyttävät äänioikeutetut liiton jäsenet. Valtakirjalla äänestäminen on kuitenkin sallittua siten, että jäsen voi edustaa enintään kymmentä (10) ryhmäjäsentä. Valtakirja on kokous- ja henkilökohtainen. Jäsenen ryhmä määräytyy kokoushetkellä voimassa olevan jäsentilaston mukaan.

Jäsenjärjestö on oikeutettu lähettämään liiton kokouksiin yhden edustajan kutakin alkavaa viittäsataa (500) henkilöjäsentään tai jäsenyhdistystensä yhteenlaskettua henkilöjäsentä kohden. Kullakin edustajalla on kokouksessa yksi ääni.

13 § Kutsu liiton kokouksiin lähetetään jäsenille postitsei tai sähköpostitse. Kutsut kevät- ja syyskokoukseen on lähetettävä viimeistään neljätoista (14) päivää ja ylimääräiseen kokoukseen viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta.

14 § Kokouskutsussa on mainittava ne asiat, jotka otetaan käsiteltäväksi. Kokouksissa käsiteltäviksi tarkoitetut jäsenten esitykset on toimitettava hallitukselle kirjallisina, kevätkokoukseen tarkoitetut edellisen vuoden loppuun mennessä ja syyskokoukseen tarkoitetut heinäkuun loppuun mennessä. Muu asia voidaan ottaa kokouksessa käsiteltäväksi ja päätettäväksi vain siinä tapauksessa, että hallitus tekee siitä kokouksen alussa esityksen ja että erimielisyyden sattuessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestykseen osallistuneista sitä kannattaa. Yhdistyslain 14§:ssä mainituista asioista ei kuitenkaan voida päättää, ellei niistä ole kokouskutsussa erityisesti ilmoitettu.

15 § Liiton kevätkokouksen, syyskokouksen ja ylimääräisen kokouksen avaa joko liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai heidän estyneinä ollessaan hallituksen iältään vanhin läsnä oleva jäsen.

16 § Kevätkokouksen tulee käsitellä seuraavat asiat:

1) kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjan tarkistajan sekä kahden ääntenlaskijan vaalit,

2) hallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta edellisen kalenterivuoden ajalta,

3) hallituksen laatima kertomus liiton tileistä edellisen kalenterivuoden ajalta, ja ratkaistava kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,

4) liiton puheenjohtajan sekä hallituksen muiden varsinaisten jäsenten ja varajäsenten vaali joka kolmas vuosi,

5) kahden toiminnantarkastajan ja kahden varatoiminnantarkastajan vaalit joka kolmas vuosi,

6) muut kokouskutsussa esitetyt tai hallituksen kokouksessa esille ottamat asiat.

17 § Syyskokouksen tulee käsitellä seuraavat asiat:

1) kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjan tarkistajan sekä kahden ääntenlaskijan vaalit,

2) jäsen- ja liittymismaksujen määrääminen ja hallituksen ehdotus seuraavan toimintavuoden tulo- ja menoarvioksi,

3) muut kokouskutsussa esitetyt tai hallituksen kokouksessa esille ottamat asiat.

18 § Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään vain ne asiat, joita varten se on koollekutsuttu.

Äänestys liiton kokouksissa

19 § Äänestys liiton kokouksissa on avoin. Lippuäänestys toimitetaan jos joku äänestäjistä sitä ennen äänestyksen toimeenpanemista vaatii ja jos sitä on kannatettu.

Äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja umpilippuäänestyksissä, joissa ratkaisee arpa.

Hallitus

20 § Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, sekä vähintään neljä (4) ja enintään kaksikymmentä (20) muuta varsinaista ja yhtä monta varajäsentä. Hallitus valitsee varsinaisten jäsentensä keskuudesta ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.

Puheenjohtajaa lukuunottamatta varsinaiset ja varajäsenet valitaan liiton eri jäsenryhmistä. Jäsenryhmät vahvistetaan vaalivuotta edeltävässä liiton syyskokouksessa. Varajäsenet ovat ryhmäkohtaisia.

Hallituksen toimikausi on kolme vuotta.

21 § Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan ensimmäisen tai hänen estyneenä ollessaan toisen varapuheenjohtajan kutsusta tarpeen vaatiessa taikka jos kolme (3) hallituksen jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten puheenjohtajalta vaatii, kuitenkin vähintään neljä kertaa vuodessa.

Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtajan tai jomman kumman varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

Äänestys hallituksen kokouksissa on avoin. Valtakirjalla äänestäminen ei ole sallittua. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.

22 § Hallituksen tulee huolellisesti hoitaa liiton asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja liiton sääntöjen mukaisesti.

Hallituksen tehtävänä on muun muassa:

1) edustaa liittoa,

2) hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet sekä pitää luetteloa liiton jäsenistä,

3) kutsua koolle liiton kokoukset sekä valmistaa niille esitettävät asiat,

4) panna täytäntöön liiton kokousten tekemät päätökset,

5) hoitaa taloudellisesti liiton varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia, että liiton tilinpäätös tehdään määräaikana,

6) valmistaa ehdotus liiton tulo- ja menoarvioksi,

7) ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, valvoa heidän toimintaansa, sekä vahvistaa heidän palkkauksensa ja muut työehtonsa tulo- ja menoarvion rajoissa, ja

8) ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin liiton tarkoituksen edistämiseksi.

23 § Hallituksen apuna hoitavat eri tehtäviä toiminnanjohtaja ja mahdolliset muut
toimihenkilöt.

Hallituksen vaali

24 § Liiton puheenjohtajan, sekä hallituksen muiden jäsenten vaalia varten asetetaan siihen suostuneet ehdokkaat. Puheenjohtajaa lukuunottamatta ehdokkaat asetetaan jäsenryhmittäin. Esitykset ehdokkaiksi sekä ilmoitukset heidän suostumuksistaan on toimitettava kirjallisesti liitolle vaalia edeltävän vuoden loppuun mennessä. Sama henkilö voi olla ehdokkaana vain yhteen luottamustoimeen.

Ehdokkaiksi asetettujen nimet ilmoitetaan kokouskutsun yhteydessä. Nimet voidaan lisäksi julkaista ennen vaalia ilmestyvässä liiton äänenkannattajassa.

Vaali ehdokkaista toimitetaan lippuäänestyksellä, johon voivat osallistua myös kokouksesta poissa olevat ryhmäjäsenet antamalla siihen valtakirjan. Kokouksessa voidaan asettaa lisäehdokkaita.

Vaalituloksen laskemisen suorittaa kolme (3) kokouksessa valittua ääntenlaskijaa, joista yksi valvoo laskemista ja kirjoittaa vaalipöytäkirjan.

Mikäli kokouksessa tai ensimmäisen momentin mukaan ei ole asetettu tarpeellista määrää ehdokkaita jostakin jäsenryhmästä, valitaan puuttuvat hallituksen jäsenet muista jäsenryhmistä asetetuista ehdokkaista.

Mikäli hallituksen varsinainen jäsen eroaa tai tulee näitten sääntöjen mukaan muuten esteelliseksi toimikautenaan, astuu hänen tilalleen varajäsen, jolloin puuttuvan tai eronneen varajäsenen tilalle astuu samasta ryhmästä edellisissä vaaleissa seuraavaksi eniten ääniä saanut.

Tarvittaessa suoritetaan täydennysvaali eroamista lähinnä seuraavassa liiton kokouksessa. Asiasta on tällöin mainittava kokouskutsussa.

Tilit ja tilintarkastus

25 § Liiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tulee olla valmis jätettäväksi toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta.

26 § Toiminnantarkastajien tulee tarkastaa kirjanpito, tilinpäätös ja rahavarat sekä muun omaisuuden ja arkiston hoito toimintavuodelta. Heidän on suoritettava vähintään kaksi sellaista rahavarojentarkastusta vuodessa, joista ei etukäteen ole ilmoitettu ja joiden tarkastusten tulokset on merkittävä tilintarkastuskertomukseen. Toiminnantarkastajien on annettava hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta työstään kirjallinen lausunto, joka on esitettävä kevätkokoukselle ennenkuin vastuuvapaus hallitukselle ja muille tilivelvollisille voidaan myöntää.

Ohje- ja johtosäännöt

27 § Hallituksen asettamien elinten sekä liiton toimihenkilöiden tehtävät määritellään hallituksen vahvistamissa ohje- ja johtosäännöissä.

Kunniajäsenet ja liiton merkit

28 § Liitto voi kutsua liitossa pitkäaikaisesti ja erittäin ansiokkaasti toimineen henkilön kunniapuheenjohtajakseen. Päätöksen tekee liiton kokous hallituksen esityksestä. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sen puolesta on annettu vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.

Kunniajäseneksi kutsuu liiton kokous hallituksen esityksestä henkilön, joka on erityisen huomattavasti edistänyt tai tukenut liiton tarkoitusperien toteuttamista.

29 § Liiton jäsenten virkapukumallin, virkamerkit, jäsenmerkit ja ansiomerkin hyväksyy hallituksen esityksestä liiton kokous.

Liiton kultainen ansiomerkki annetaan liiton kunniajäsenelle. Hallitus voi myöntää kultaisen ansiomerkin liiton jäsenelle tai liittoon kuulumattomalle henkilölle heidän erikoisista ansioistaan liiton pyrkimysten edistämiseksi.

Oikeus virka- ja jäsenmerkkien kantoon pidätetään liiton ulkopuolella olevilta henkilöiltä.

Erityisiä säännöksiä

30 § Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja kumpikin erikseen tai se taikka ne toimihenkilöt, jotka hallitus määrää.

31 § Liiton rahavarat talletetaan vakavaraiseen pankkiin tai sijoitetaan varmoihin ja edullisiin arvopapereihin.

Liitto on oikeutettu ottamaan vastaan lahjoja, testamentteja ja jälkisäädöksiä.

32 § Jos liiton varsinainen jäsen menettelee vastoin sääntöjä ja hyvää järjestystä ja siten tai muulla tavoin toimii liittoa ja sen tarkoitusperiä vahingoittavasti, on hallituksen ryhdyttävä häntä vastaan rankaisutoimenpiteisiin mikäli syytä siihen katsotaan olevan.

Ne rangaistukset, joihin hallitus voi varsinaisen jäsenen tuomita, varattuaan jäsenelle ensin mahdollisuuden oman näkökantansa esittämiseen, ovat seuraavat:

1) varoitus, jonka hallitus yksityisesti antaa jäsenelle,

2) julkinen varoitus, jonka liiton kokouksessa sen puheenjohtaja antaa jäsenelle tai joka julkaistaan liiton äänenkannattajassa,

3) liitosta erottaminen määräajaksi tai toistaiseksi, jolloin jäsen sanotuksi ajaksi menettää oikeutensa kantaa liiton virkapuku- ja jäsenmerkkejä,

4) liitosta kokonaan erottaminen, jolloin jäseneltä ainaiseksi kielletään oikeus kantaa liiton virkapuku- ja jäsenmerkkejä, ja

5) jos rikkomus on niin vakavaa laatua, että yllämainitut rangaistukset on katsottava liian lieviksi, on kuitenkin rangaistava kohta 4) mukaan, ja on hallituksen sitäpaitsi tarpeen vaatiessa ryhdyttävä jäsentä vastaan oikeudenkäyntitoimenpiteisiin.

33 § Hallituksen 32 §:n 3) tai 4) kohdan mukaisesti tekemää rankaisupäätöstä voi asianomainen jäsen moittia jättämällä valituskirjeen hallitukselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä erottamispäätöksestä tiedon saatuaan, jolloin asia tulee esille seuraavassa liiton kokouksessa. Tehty päätös on tällöin tarkistettava ja astuu se välittömästi voimaan.

Liiton purkaminen, sääntöjen muutos

34 § Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään sen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

35 § Muissa kohdin noudatetaan yhdistyksestä annettuja lakeja ja asetuksia.